Klassisen ratsastuksen opiskelu on teknisesti monien yksityiskohtien opiskelua, joiden ympärille ratsastus muodostuu. Siinä on tärkeää, miten nämä yksityiskohdat toteutetaan läsnäolevalla ja rennolla tavalla. Ratsastuksen tarkoituksena ei ole luoda jännityksiä hevoseen ja ratsastajaan vaan purkaa niitä pois, siten että liike energia voi vapaasti virrata kehojen läpi. Tällä tavalla päästään kevyeen, ilman voimaa ratsastamiseen.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Hevonen ja ratsastaja valmistellaan hyvin tuleviin tehtäviin siten, että molemmat  ymmärtävät avut. Hevonen ja ihminen pystyvät pitämään liikkeen vaadittavan asennon ilman toisiinsa takertumista ja samalla yhdessä rentoutua niihin. Tarvittava voima on ratsastajan kehon keskilinjassa, silloin sitä ei tarvita käsissä tai pohkeissa. Voiman käyttö pohkeissa ja käsissä hidastavat ja jäykistävät apuja, tällöin apujen ajoitus ja liikkeen flowta on vaikea saavuttaa.   
Käden liike ei tule taaksepäin vasten hevosta, vaan käsi toimii liike energian suodattimena.  Kättä käytetään siten, että kuolain rentouttaa hevosen suun, niskan, kaulan ja takaosan. Liike energiaa ei pysäytetä jäykistämällä kättä ja menemällä kädellä hevosta vasten, vaan energiaa hallitaan ratsastajan rintakehällä, selällä ja sisäisellä rentoudella. Tästä päästään siihen, että ei ainoastaan harjoiteta hevosen mieltä ja kehoa, vaan se on myös ratsastajan mielen ja kehon harjoittamista. Tällöin ratsukko vahvistuu yhdessä. Lopputuloksena hevosen keho seuraa ratsastajan kehon asentoja. Hevosen mieli seuraa ratsastajan mielen rentoutta - ratsastuksessa yhdistyvät kehojen ja mielten tietoisuus.

 
Ratsastuksen valmistelu koostuu hevosen peruskäsittelystä, maastatyöskentelystä, juoksutuksesta ja ratsastuksesta.